Projektipäällikön työnkuvassa tärkein elementti ovat ihmiset: Projektitiimi, sidosryhmät, projektin asiakkaat ja lopputuotteen käyttäjät. Projektin tavoite määritetään ihmisten tarpeista käsin ja sekä projektin sujuva eteneminen että sen onnistuminen riippuvat siinä työskentelevistä ihmisistä. Projektihallinta onkin pohjimmiltaan sujuvan tiimityön mahdollistamista soveltuvia johtamismetodeja käyttäen. Toimivan tiimityön aihetta olen käsitellyt aiemmin Tiimin tunnelma -blogikirjoituksessani.
Kuten varmasti jokaisen projektihallintaa käsittelevän ammatillisen opuksen ensisivuilla todetaan, on projektipäällikön vastuulla huolehtia projektin tavoitteiden toteutumisesta. Ensimmäinen askel hyvään projektihallintaan on siis tunnistaa tavoite: On esitettävä kysymys, miksi projekti toteutetaan. Toinen projektipäällikön tärkeimmistä tehtävistä on prosessin etenemisen koordinointi; asetetun tavoitteen saavuttaminen. Tällöin kysytään, mitä ja miten pitää tehdä. Hyvien vastausten löytäminen näihin kysymyksiin on ehdoton vaatimus projektin onnistumiselle. Projektipäällikön yksi tärkeimmistä ominaisuuksista onkin osata kysyä ne oikeat kysymykset.
Näen tässä perinteisessä kysymysasetelmassa yhden kriittisen puutteen: Miksi-kysymys esitetään useimmiten vain projektin tavoitteiden näkökulmasta. Tällöin unohdetaan projektitiimin tavoitteet eli oikeastaan sivuutetaan täysin ne ihmiset, jotka projektin mahdollistavat. Me Digioivassa koemme asian niin, että päästäksemme onnistuneeseen lopputulokseen meidän on johdettava ennen kaikkea ihmisiä, ei asioita. Toisin sanoen johdamme projekteja johtamalla ihmisiä saavuttamaan yhdessä tuloksia. Ihmisten johtamisen kulmakivi on syvällisempi perehtyminen tiimin jäsenten ominaispiirteisiin, vahvuuksiin ja henkilökohtaisiin tavoitteisiin.
”Me Digioivassa koemme asian niin, että päästäksemme onnistuneeseen lopputulokseen meidän on johdettava ennen kaikkea ihmisiä, ei asioita.”
Jokaisen huipputuloksiin yltävän projektipäällikön työskentelyä yhdistää yksi tekijä: inhimillinen ja ihmisläheinen orientaatio. Ihmisläheinen projektihallinta edellyttää pohtimaan jokaisen tiimin henkilön kohdalla vastausta kysymykseen ´Miksi?´. Tämä eksistentiaaliselta ja epämääräiseltäkin vaikuttava kysymys on palasiin purettuna oikeastaan hyvin konkreettinen: Miksi tämä henkilö haluaa työskennellä tässä projektissa? Mikä häntä motivoi ammatillisesti? Missä tehtävässä hän kokee olevansa omalla alueellaan? Mitä hän haluaa saavuttaa? Nämä kysymykset ihmisläheisen projektipäällikön tulisi esittää jokaiselle projektin jäsenelle, myös itselleen.
”Ihmisläheinen projektihallinta edellyttää pohtimaan jokaisen tiimin henkilön kohdalla vastausta kysymykseen ´Miksi?´.”
Projektitiimin henkilökohtaisten tavoitteiden selvittämiseksi projektipäälliköltä tarvitaan kykyä kuunnella, kommunikoida avoimesti ja viestiä ymmärrettävästi. Luottamuksen luominen on erityisen tärkeää: Kaikki eivät, surullista kyllä, ole työelämässä tottuneet esimerkiksi siihen, että heidän ambitionsa otetaan oikeasti käytännössä huomioon. Ihmisten johtaminen projektin kuluessa helpottuu huomattavasti, kun kaikkien tavoitteet ovat selvillä ja rehellinen keskusteluyhteys on jatkuvasti auki.
Aidosti ihmisläheinen projektipäällikkö on paitsi mukavampi työkaveri ja parempi tiimipelaaja myös tehokkaampi tuloksentekijä. Projektin onnistuminen perustuu pohjimmiltaan toimivalle tiimityöskentelylle, jota projektipäällikkö johtaa. Tiimityö puolestaan on sitä toimivampaa, mitä sopivampia tiimin jäsenet omiin työtehtäviinsä ovat. Kun projektipäällikkö tunnistaa tiimin jäsenten omat ambitiot, pääsee hän valjastamaan ne projektin hyödyksi. En lähtisi veikkaamaan epäonnistumista kokeneen projektipäällikön viedessä projektia läpi jokaisen tiimiläisen omien tavoitteiden ja vahvuuksien varassa.
Comments are closed.