Suurin osa kaikesta tuotekehityksestä tehdään ketterillä menetelmillä, ja tällöin voi herätä kysymys, miksi tarvitaan projektipäällikköä koska eihän sellaista edes ole SAFe-mallissa. SAFe:sta löytyy Release Train Engineer (RTE) -rooli, joka vastaa perinteisistä projektipäällikkötehtävistä.
Ketteryyden periaatteita kuvataan usein ideaaliympäristössä ideointi, konseptointi, priorisointi ja tuotekehitys. Toisaalta ketteryyden mallia on suoraviivaisempaa noudattaa tilanteessa, jossa asiakas on ns. sisäinen asiakas. Reaalimaailmassa kuitenkin usein toimitaan sellaisissa ympäristöissä, joissa ollaan tekemisissä ulkoisten asiakkaiden kanssa. Näissä on kysymys kaupallisista sopimuksista, ja sopimuksen pohjana on aina tietyn tasoinen sisällön ja vaatimusten määrittely. Kehitystyötä ei usein oikein voida tehdä puhtaasti vain ja ainoastaan asiakasohjautuvan iteroinnin ja jatkuvan muutoksen kautta, koska taloudelliset raamit muodostavat tietyt rajat, joita toimittavan yrityksen ei kannata ylittää oman kannattavuutensa takia.
SAFe-malli sopii kehitystyön ohjaamiseen eikä se poista tuotejohtamisen tarvetta. Tuotejohtaminen on kokonaisuuden johtamista. Kokonaisuuden, jonka tulisi mahdollisimman optimaalisesti kattaa koko asiakaskunnan tärkeimmät vaatimukset. Vaatimusten priorisointi on puolestaan hyvinkin monimutkainen tehtävä, jossa usein käsitellään asioita, joiden mittaaminen ja painottaminen on haasteellista, ja joihin vaikuttavat erilaiset intressiristiriidat. Tietty toiminnallisuus voi olla erityisen tärkeä asiakkaalle, vaikka se ei pelkkänä toiminnallisuutena olisi kovinkaan merkittävä taloudellisesti. Tämän toiminnallisuuden priorisointi ja viivästäminen voi vaikuttaa asiakkaalta tai asiakasryhmältä tuleviin tilauksiin ja kauppasopimuksiin negatiivisesti, jolloin toiminnallisuuden arvo onkin yhtäkkiä erittäin suuri yrityksen liiketoiminnalle. Toisaalta priorisointia voivat värittää erilaiset myynnin bonusjärjestelmät tai henkilökohtaiset lupaukset ja luvatut palvelukset. Kuitenkin onnistunut priorisointi on yksi merkittävimmistä asioista yrityksen menestyksen ja kannattavuuden kannalta.
Janne Haapion viimeaikaisen tutkimuksen mukaan on kiistatonta, että projektipäällikkö on tärkeässä roolissa projektin menestyksen suhteen (Haapio 2017, 51). Vaikka ketterien menetelmien yhteydessä usein väitetäänkin, että tietynlainen projektipäällikön roolijako olisi kokonaan poissa, on projektissa kuitenkin oltava ainakin yksi henkilö, joka hallitsee kokonaiskuvan ja sovittaa yhteen erilaiset intressit sekä ottaa vastuun kokonaisuuden eteenpäin viemisestä. Projektipäälliköillä ja projektien johtamisella on tässä merkittävä rooli ja funktio, joka toimii liimana luoden selkeyttä kompleksisuuteen. Ammattitaitoinen projektipäällikkö yhdistää arvoketjun asiakkaasta aina tuotekehitysorganisaatioon saakka siten, että varsinaiseen tuotekehitystyöhön kohdistuu mahdollisimman vähän häiriötekijöitä.
Timo Holopainen
Senior Consultant
Digioiva Oy
Lähde: Haapio Janne 2017. Projektien menestystekijät ketterillä menetelmillä: projektipäällikön näkökulma. Jyväskylän Yliopisto.
Comments are closed.